Ali, Botnia ja Sointu - vanhat aarteet

Ali-sarja (Aho Kaarina, Uosikkinen Raija, 1965-1974) herättää muistoja oman pappani luota - kenties siellä oli käytössä tätä astiastoa. Olen hankkinut näitä astioita sittemmin pienen kahviastiaston verran. Etenkin reunalliset vadit ovat hauskoja.

Ali

Botnia-astiasto (Olga Osol 1968) on käsinmaalattu, joten koristelun ilme vaihtelee hiukan: jokaisella koristelijalla on käsialansa ja päivänsä. Koristeita ovat maalanneet mm. SS, KB, SE ja EQ. Sittemmin koristeita on tehty siirtokuvilla ja käsin maalattu koriste on harvinaisuus. Botnia-astioita tulee harvoin vastaan missään. Sarjan toinen malli on koristelu keltaruskeilla siveltimenvedoilla. Oma tulkintani on, että Botnian koristeaihe kuvaa männynsiemeniä ja -taimia.

Botnia-sarjaan kuuluu mm. hauskanmuotoisia kannuja, kuppeja ja pieniä lautasia. Kaikkiin vanhoihin astiastoihin kuuluu valtava paistivati ja niin tähänkin - mitä hienompi vanha astiasto, sitä loisteliaammat tarjoiluastiat. Osto- ja myyntiliikkeiden varastot kuulemma pursuavatkin nykyään liemikulhoja, sillä niitä ei juuri nykyään laajamittaisesti käytetä. Nuoret eivät enää keräile astiastoja, joten sarjat ovat entistä pienempiä ja tätä kuvaa jopa erään Arabian sarjan nimikin: Sarjaton. Mikä sillivati? Kastikeastia, jossa on kiinteä vati? Talouslevy? Whaattt?

Botnia

Sointu-sarjaa (Kaj Franck 1949-1961) meillä on mummun perintönä sekä vaaleanpunaisena että vaaleanvihreänä. Kermakko ja sokerikko ovat kauniin pyöreämuotoiset. Astiat ovat palvelleet aiemmin vuosia mökillä, mutta ylensin ne sittemmin kotikäyttöön, missä meidän muutkin pastellinsävyiset astiamme ovat. Pastellisävyt ovat tosin vallanneet jo mökin pirtin, joten astiat varmasti seuraavat pikkuhiljaa perässä. Suunnittelin pitkään hankkia Sointu-sarjan teekuppeja, mutta tosiasiassahan suurin osa teestä juodaan mukeista, joten olkoon lempimukini, Enkelin Eväspussin Onnea ja unelmia -muki tämän sarjan täydentäjä! Saman yrityksen Iloa jokaiseen päivääsi -muki sopisi myös hyvin joukkoon.