Ohi lentävä perhonen ilahduttaa aina, ja viime aikoina on ollut mahdollista jopa tutkia, mitä perhosia siellä mökin pihalla oikein lepattelee. Useimmat suomalaiset päiväperhoset ovat oranssiruskeamustasävyisiä ja niin meilläkin, mutta onpa mukava tietää se tarkempi lajikin. Tunnistimme niistä ensimmäiseksi lapinnokiperhosen. Loistokultasiipi on loistavan oranssi ja siksi helppo tunnistaa. Tässä alla tutkailee hiekkarantaamme kaksi pihlajaperhosta. Tänä vuonna rantaa siivotessamme ohi lepatteli harvinaisen iso perhonen: ritariperhonen. Koska olen nähnyt Suomen luonnossa näitä suurikokoisimpia perhosia vain aniharvoin, tuli mieleen suunnitella mökille vihdoinkin perhoshotelli ja kenties viereen kukkaniitty lajikohtaisista kukista. Jospa vähän harvinaisemmatkin perhoset innostuisivat lisääntymään meillä. Sinänsä mökkitonttimme on ihanteellista seutua perhosille jo ennestään: vanhoja puita, puukatoksia ja koloja löytyy loputtomiin. Perhoshotelli ja kukkaniitty kuulostavat silti hauskoilta ajatuksilta, joten jossain vaiheessa laitamme tuumasta toimeen. Suruvaipankin olen nähnyt Tornionjokilaaksossa vain kerran ja sen levinneisyysaluetta on koko Suomi. Ritariperhoset ja suruvaipat tulevatkin saamaan lähivuosina meillä täsmäevästä. Ajattelin tehdä kerralla reilun kokoisen hotellin vaikkapa vanhasta puulaatikosta. Etuseinä syntyy esimerkiksi mereltä tulleista puista ja sijoituspaikaksi sopii navetan takaseinä. Kukkaniitty syntyy entisestä pellosta, mutta kukkalajikkeisiin pitää vielä perehtyä.
 |
| Pihlajaperhoset | |
 |
| Nokkosperhonen |
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti