Punapohjaisessa kalenterissa on Apu-lehden etiketit ja kuvassa se on jo valmis. Ruutukankainen kalenteri on tässä kuvassa vielä tekeillä ja siihen käytin Avotakan etikettejä. Liimasin ensin kankaat vahvalle pahvitaustalle ja huolittelin taustan vielä reunaompeleella. Tulitikkulaatikot liimataan toisiinsa ja taustaan.Ylös laitoin vielä ripustuslenkin ja rusetin, ja sitten vain keksimään, mitä ihmettä rasioihin mahtuu! Se Kettu-karkki ainakin...
![]() |
Valmis ja tekeillä oleva tulitikkurasiakalenteri. |
![]() |
Adventtikalenterietiketit Avotakasta vuodelta 1972. |
Tulitikkukalenterit otettiin meillä käyttöön 2000-luvun alussa, kun esikoinen oli pieni tyttö. Rasiasta on löytynyt joulurunoja ja tarinoita - parhaimmillaan kaksi A4-arkkia tiukasti rasiaan taiteltuna. Hyvin usein rasiaan on laitettu jostakin kodin huonekalusta tai kohdasta piirretty kartta, joka vie pienen aarteenetsijän yllätyksen luokse. Joskus rasiasta on paljastunut lappunen, joka kertoo sinä päivänä vietettävän lättykestit. Monenlaista pikkutavaraakin tulitikkurasiaan mahtuu: karkkeja, purkkaa, hiussolkia, hiuslenkkejä, pyyhekumeja, tarroja, pieniä piparimuotteja, Lundby-nukkekodin pikkutavaroita tai vaikka Lego-pakkaus useisiin rasioihin jaettuna.
Perinteinen pahvinen kuvakalenteri on täynnä tunnelmaa, jos se on tehty hyvin. Viime vuonna paikallisesta museokaupasta ostamani historiallinen kalenteri oli upea kaikkine kuvineen ja tietoineen. Paperisista ja itse tuunatuista kalentereista kerron lisää omissa postauksissaan.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti